Heips!

Tämä on ollut siitä ilon ja helpotuksen päivä, että nyt on varmistunut että klinikka todellakin kutsuu allekirjoittanutta ensi syksynä, mikäli vain Luoja suo ja elinpäiviä on. Pääsin nimittäin vihdoin sen viimeisenkin tentin – mikrobiologian – hyväksytysti läpi, enkä vain läpi, vaan arvosanaksi tuli peräti 4/5 Tiesin koko ajan, että tentti meni kohtuullisen hyvin, mutta tottakai tiedon varmistuminen on aina helpotus, ja mukavalta tietysti tuntuu saada palkkio kovasta työstä myös hyvän arvosanan muodossa. Joten kävinpä jo ilmoittautumassa ensi vuodelle läsnä olevaksi, ja ei muuta kuin innolla syksyyn sitten kun sen aika on Parhaillaan meneillä oleva SFL-kurssi ei kuulu klinikkakynnykseen, mutta toki olen sitäkin nyt lukenut, ja menossa tenttiin. Asia on todella mielenkiintoista ja lääkärin käytännön työhön hyvin läheisesti kytkeytyvää, ja olenkin jälleen harmissani siitä, etten ole taaskaan ehtinyt perehtyä aiheeseen erilaisten muiden velvollisuuksieni takia niin paljon kuin olisin halunnut.

Tällä viikolla meillä oli KYSillä oikein mielenkiintoinen ja mukava harkka. Pistimme kaveriimme “lääkettä” (fysiologista suolaliuosta) subkutaanisesti sekä lihakseen. Tämän lisäksi opettelimme steriileiden käsineiden pukemista niin, että ne myös pysyvät steriileinä. Tämäkään ei ole niin helppoa kuin miltä ehkä kuulostaa! Mukavaa oli myös käydä taas sairaalan puolella pyörähtämässä. Siellä ei kuitenkaan nyt preklinikan puitteissa ole montaa kertaa käyty.

Ensi keskiviikkona on taas vuotuinen lääkikseen halajavien tosi koitoksen päivä Toivotankin sydämestäni paljon onnea, menestystä ja tsemppiä kaikille pääsykokeisiin meneville lukijoille! Tärkeintä itse pääsykoetilanteessa on täydellinen keskittyminen tilanteeseen, käsillä olevaan hetkeen ja omaan tekemiseen. Muut häiritsevät ajatukset ja asiat on suljettava pään ulkopuolelle – niitä ehtii ajatella kokeen jälkeenkin.

Kevätterveisin

Annika

Heips!

Kuten otsikko kertoo, tekemistä on nyt itselläni riittänyt ihan tarpeeksi. Tällä viikolla olen keskittynyt ansiotyöni lisäksi lähinnä syventäviin opintoihini, jotka nekin pitäisi tosiaan vihdoin viimein saada valmiiksi. Tutkimusosiosta puuttuu onneksi enää todella vähän, ja se valmistuu varmasti aivan lähiaikoina; kirjallisen esityksen tuottaminen on asia erikseen, mutta minulta kirjoittaminen sujuu hyvin jo aiemmankin koulutukseni pohjalta sekä myös ihan luonnostaan, joten se ei varmasti tule olemaan ongelma. Osa kirjallisesta työstä on myös jo valmiina. SFL:ää aloitan lukemaan heti kun syväreiden tutkimusosio on valmis (toivottavasti tänä sunnuntaina). Olen pahasti jäljessä ko. kurssissa, ja on todellinen jackpot jos vielä läpäisen sen tänä keväänä Toki aion tosissani yrittää, mutta olen myös henkisesti valmistautunut jo siihen, että kurssin tenttiminen jää ensi syksyn uusintaan, mikä nyt ei sinänsä olisi mikään sen suurempi katastrofi. Mikrobilsan tuloksia ei ole tullut vieläkään – risoo, mutta minkäs teet!

Eräässä kommentissa minulta kysyttiin, millaisia opiskelutekniikoita käytän tenttiin valmistautuessa. Yleensä luen tentteihin “vain” luentomateriaalit, en siis kirjaa. Luentomateriaaleissa on kuitenkin todella paljon asiaa ja myös kaikki olennaisimmat. Niiden hallitseminen riittää paitsi hyvään arvosanaan, myös tällä tasolla tarvittavaan tietämykseen. Jaan siis kunkin kurssin moodlesta löytyvät luentomateriaalit sopivan suuruisiin “päiväannoksiin”, jotka ovat yhtä suuria keskenään. Päivässä opiskeltavien luentosisältöjen määrä riippuu kurssista, mutta se voi olla esim. 5 luennon materiaalit. Sitten pitäydyn ohjelmassa joka päivä. Ihannetilanteessa aikaa on niin paljon, että ehdin “ohjelmaa” noudattaen lukea kaiken 2 kertaan. Usein tämä ei kuitenkaan ajan puutteen vuoksi täysin toteudu. Olen huomannut, että nimenomaan vasta toisella ajatuksen kanssa suoritetulla lukemiskerralla asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin, ainakin omalla kohdallani. Toinen kysymys koski yliopistoelämään perehdytystä. Alussa meitä olivat opastamassa tutorit, sekä myös yleisiä infoluentoja ja -tilaisuuksia oli paljon. Opastus ja tuki oli kaiken kaikkiaan erinomaista, huomattavasti parempaa kuin esim. edellisen yliopisto-opiskeluni alussa, jolloin mistään tuesta tai opastuksesta ei muistikuvani mukaan ollut tietoakaan Tästä ei kannata siis olla huolissaan – kärryille pääsee kyllä.

Reipasta ja ihanaa kevään jatkoa jokaikiselle!

Annika

Moi!

Mukavaa alkanutta toukokuuta kaikille! Vappu on nyt takanapäin. Itselläni se sujui oikein mukavasti, kävin Helsingissä missä osallistuin hengellisiin tapahtumiin ja tapasin paljon vanhoja ystäviä ja tuttavia. Oli upea reissu! Loppukuuksi on kuitenkin tiedossa hyvin paljon töitä. SFL-tenttiin pitäisi luonnollisesti lukea – sanotaan nyt suoraan, että olen tällä hetkellä pahemman kerran aikataulusta jäljessä… Onneksi ko. kurssi ei sisälly nk. klinikkakynnykseen, eli vaikka ko. tentin suorittamisen jättäisi ensi syksyyn, on kolmoselle silti asiaa. Se on tavoitteeni ja päämääräni tälle keväälle, toki aion myös SFL tenttiin mennä, kävi sitten miten kävi. Lisäksi teen tässä kuussa hommia syväriprojektini kanssa, joka on sekin hiukan venähtänyt, mutta hiljaa hyvä tulee. Edellä mainittujen lisäksi kuluu aikaa jonkin verran myös ansiotyöhöni, harrastuksiin, ynnä muuhun. Kesäkuussa pitäisi kuitenkin uskoakseni helpottaa.

Koulussa ei sinänsä ole nyt tapahtunut mitään uutta – luentoja oli tällä viikolla muutama, joista osalle pääsin mukaan. Ensi viikolla on tiedossa luentojen lisäksi myös yksi harkka sekä klinikkaan liittyvä kulkukorttikuvaus paikallisessa valokuvausliikkeessä. Kuten jo aiemmin mainitsin, loppukevään osalta on koulussa enää hyvin vähän fyysistä järjestettyä opetusta, mutta luettavaa olisi kyllä sitäkin enemmän.

Myös kevään pääsykoe totta kai lähestyy. Muistan itsekin elävästi sen odotukseen liittyneen jännityksen, paineen ja ahdistuksenkin, näihin aikoihin kaksi vuotta sitten. Samalla tunsin sisimmässäni kuitenkin myös varmuutta siitä, että olin tehnyt asian eteen kaiken voitavani, luultavasti pystymättä enempään, ja tulisin suoriutumaan kokeesta niin hyvin kuin se minun henkilökohtaisessa tilanteessani ja valmistautumisellani oli mahdollista. Uskoin siis tilanteen päättyvän niin kuin oli tarkoitettu. Tietynlainen stressi on hyvästäkin ja myös ihmisen luonnollinen reaktio lähestyviin tai käsillä oleviin haasteisiin, mutta sille ei saa antaa tilanteesta yliotetta, vaan se on valjastettava alamaiseksi.

Kevätterveisin Annika

Moikka!

Kävin tänään uusimassa mikrobiologian tentin. Se meni mielestäni kohtuullisesti, mutta aika näyttää tarkemman lopputuloksen. Toinen kerta toden sanokoon Toki olin nyt lukenut paljon paremmin ja huolellisemmin kuin viimeksi, ajan kanssa, nyt kun siihen kerrankin oli mahdollisuus. Muutoin tällä viikolla oli hyvin vähän mitään pakollista opetusta; ainoastaan klinikkaan valmistava käsihygieniaopetus maanantaina sekä Moodle-tehtävien purkutilaisuus, jossa siis käsiteltiin aiemmin nettiin palautettuja tehtäviä. Luentoja oli toki ihan normaalisti joka päivä tätä päivää lukuunottamatta, mutta niille en nyt kerennyt. Tänään olikin vain tentti. Ensi viikosta on tulossa opetuksen suhteen kutakuinkin yhtä löysä; luentoja vain parina päivänä; itselläni ei ole mitään harkkaopetusta, parilla ryhmällä niitä kylläkin näytti olevan. Luennoilla aion alkaa taas käymään. Nyt on myös pidettävä mielessä, että SFL tenttiin lukeminen pitää taas aloittaa pikapuoliin ihan toden teolla; vaikka tentti on vasta toukokuun lopussa, on siihen tuleva asiaa TODELLA paljon, se on monipuolista ja yksityiskohtaistakin, joten mitään lomailua tämä loppukevät ei tule olemaan, vaikka lukujärjestys siltä kenties salakavalasti näyttääkin.

Käsihygienialuennolla käsiteltiin asioita, jotka sairaanhoitohenkilöstölle – ja klinikassa opiskeleville lääkisläisille – ovat keskeisen tärkeitä, vaikkakin niin usein valitettavasti monelta pyrkivät unohtumaan. Niin hysteeriseltä kuin äkkiseltään saattaa kuulostaakin, tulee mm. kädet desinfioida asianmukaisella nesteellä ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin ja samankin potilaan kohdalla tutkimuskohtaisesti, esim. tutkittaessa vuoron perään eri kehon kohtia. “Tavalliseen” desinfektioon riittää 30 sekuntia, kun taas esim. kirurgi desinfioi käsiään 3 minuuttia ennen niiden pujottamista käsineisiin. Aika on todellisuudessa varsin pitkä; tätä voi kokeilla itse saadakseen asiasta käsityksen. Myös käsien oikeoppiseen desinfektioon on oma tekniikkansa, jota tulee noudattaa. Sanomattakin lienee selvää, että erilaiset sormukset, rannekorut, kellot yms. ovat pannassa, kuten myös rakennekynnet, pitkät luonnonkynnet sekä kynsilakka.

Tämmöistä tällä erää Tsemppiä ja valoa kevääseen kaikille!

Annika

Moikka!

Nyt on tosiaan pääsiäislomat lomailtu – tai työskennelty, miten nyt kukakin sen on viettänyt, itse suurelta osin myös töissä. Toki kerkesin myös lomailla, ja mm. kotikulmilla tuli käytyä Etelä-Suomessa. Nyt siis piskelut jatkuvat entiseen tapaan. Loppukevään ohjelmistoon kuuluu enää SFL kurssi, jonka tiimoilta on tavalliseen tapaan luentoja ja tällä viikolla oli myös kurssin toinen – ja viimeinen – harkka. Omalta osaltani SFL:n luennot ovat nyt jääneet melko vähiin käytännön pakosta, koska joudun valitettavasti uusimaan mikrobiologian, ja ko. tenttiin pitää joskus lukea; illat ja viikonloput menevät omalla kohdallani melko usein töissä sekä muissa menoissa. Olin ennen KM tenttiä muutaman päivän todella sairaana, ja jouduin tekemään samaan syssyyn myös EPI:n, joka oli jäänyt matkan takia välistä. Nämä verottivat silloin arvokasta lukuaikaa, mutta ensi viikolla sitten uusi ja parempi yritys.

SFL harkassa tällä viikolla tutustuimme muutamiin tavallisiin puudutteisiin ja niiden vaikutusmekanismeihin, ja joitain niistä sitten myös injisoimme toisillemme käsivarren ihoon. Tutustuimme myös mm. suihkeena tai laastarin muodossa annosteltaviin puudutteisiin, joita halukkaat saivat kokeilla. Mielenkiintoista asiaa aiheesta, johon varmasti tullaan klinikassa useasti törmäämään. Eri puudutteet vaikuttavat eri tavoin, mm. niiden voimakkuuksissa ja vaikutusajoissa on eroja. Tämä luonnollisesti vaikuttaa puudutteen ja sen annoksen valintaan eri tilanteissa. Kuten sanottu, muuten en ole nyt farmakologiaan ehtinyt kauheasti perehtyä, se on omalta osaltani vielä viikon verran “jäissä”, kunnes saan muut hommat hoidettua.

Tällä viikolla olemme saaneet toisen kierroksen HBV-rokotteita, klinikkaan siirtymistä varten. Ensimmäinen rokote saatiin jo muutama viikko sitten. Itse käyn toisen piikin huomenna hakemassa.

Reipasta kevään jatkoa kaikille lukijoille – ja ennen kaikkea tsemppiä ja jaksamista tämän kevään pääsykokeeseen valmistautujille!

Annika

Moi!

Kuten otsikko kertoo, meillä alkoi toissapäivänä parin viikon pituinen pääsiäisloma. Tällä hetkellä meneillään on enää yksi ainoa – tosin sisällöltään valtavan suuri – kurssi, SFL, johon tämä toisen vuoden kevät myös päättyy. Opeteltavaa asiaa on todella paljon, erityisesti lääkeaineiden nimiä, joiden verbaaliseen logiikkaan meille ei ole opetettu mitään sen kummempia sääntöjä (vrt. latinalaiset anatomiset nimet, jotka todella tarkoittavat jotain ja ovat yksiselitteisesti suomennettavissa), vaan ne on opeteltava kylmästi ulkoa. Kurssiin sisältyvä nimien määrä lienee sadoissa, todellisuudessa lääkeaineita on tietysti tuhansittain. Mutta mitäpä sitä ei oppisi, olen taas aloittanut lukemisen jo hyvissä ajoin, ja olen lukenut tähän asti käsitellyt asiat jo suurin piirtein kertaalleen läpi.

Eräässä aiemmassa kommentissa kysyttiin, mikä on ollut lääkisopiskelussa mukavinta, helpointa tai vaikeinta. Puuttumatta edelleenkään kahteen ensimmäiseen kohtaan, jäin jostain syystä miettimään kolmatta. Vaikeinta eivät ole olleet luonnontieteellistä sisältöä soveltavat kurssit, kuten aiemmin kerkesin äkkiseltään sanomaan. Todellisuudessa vaikeinta on ollut oikeanlaisen ja tehokkaan lukutekniikan löytäminen ja oppiminen. Erityisesti tämä koskee juuri minua aiemman opiskelukokemukseni perusteella. Kääntämisen ja tulkkauksen opiskelu yliopistossa muodostui ainakin minun opiskeluvuosinani erilaisten kirjallisten töiden – käännösten, esseiden yms – kirjoittamisesta, ei tenteistä. Koko viiden vuoden tentit ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Kun siirryin lääkikseen, opiskelu (kurssien suorittaminen) muodostuikin yhtäkkiä käytännössä kokonaan tenteistä ja niihin tähtäävästä laajojen kirjallisten kokonaisuuksien lukemisesta ja omaksumisesta. Toki tilanne on sama monissa muissakin yliopistojen koulutusohjelmissa, mutta itselleni tämä oli täysin uusi asia. Ensimmäisenä vuonna lukemiseen kului itseltäni kohtuuttoman paljon aikaa ja vaivaa, koska en ollut siihen millään tavoin rutinoitunut; nyt toisena vuonna olen tietoisesti harjoitellut nopeampaa ja tehokkaampaa lukutekniikkaa, sinä onnistuenkin.

Kerron lisää opiskelukuulumisia ja -tunnelmia parin viikon päästä. Rauhallista ja ihanaa pääsiäisen aikaa jokaikiselle lukijalle!

Terkuin Annika

Moi lukijat!

Tänään oli koulussa ensi syksynä alkavaan klinikkaan liittyvä infotilaisuus, joka motivoi ja tsemppasi kovasti taas ahkeroimaan eteenpäin! Kuulimme paljon mielenkiintoista klinikkaan liittyvää asiaa, josta on syksyllä varmasti paljon hyötyäkin. Tosiasia on, että opiskelu tulee varmasti käytännön tasolla muuttumaan paljon siirryttäessä yliopistolta sairaalaan; vaikka fyysisesti matka ei ole pitkä, on se käytännössä varmasti huikea Kolmosella on tulossa paljon todella mielenkiintoisia, käytännön lääkärin työhön ja potilaiden hoitoon liittyviä kursseja, sekä tietysti ihan aitoa potilastyötä tutkimisineen kaikkineen. Vaikka ensimmäisen kahden vuoden uurastus luentosaleissa ja tenttikirjojen ääressä – kaukana potilaista – saattaa tuntua joskus puisevalta ja on kieltämättä kenties joskus tuntunutkin, on klinikkavaihe kuitenkin se, johon tämä kaikki tähtää, ja tänään siitä saatiin taas muistutus. Kaipa siinä KYS-labyrintissakin oppii harjoituksen myötä ennen pitkää suunnistamaan, vaikka aikamoinen sokkelo se kyllä äkkiseltään on ;D

SFL-kurssin harjoitukset alkavat huomenna silmäharjoituksella. Itse olen aina ollut kiinnostunut silmästä ja silmätaudeista, joten varmasti ihan mielenkiintoinen harkka tulossa. Olen myös aloittanut SFL-materiaalien opiskelun jo näin hyvissä ajoin. Asioita on aina mukavempi sulatella ajan kanssa, jos ja kun siihen kerran on mahdollisuus.

Kiitos taas kommenteistanne ja kysymyksistänne. Kuten olen sanonut, minulta saa mieluusti kysellä lääkisopiskeluun ja hakemiseen liittyviä kysymyksiä, mutta haluaisin tähdentää, että mikään virallinen tietolähde en ole enkä väitä olevani. Vastailen kysymyksiin parhaan tietämykseni mukaan, mutta jos haluat saada virallista ja varmasti paikkansa pitävää tietoa näistä tärkeistä asioista, kehotan kääntymään suoraan yliopiston puoleen. Mielipideasiat ovat asia erikseen – niissähän jokaisen vastaus on yhtä pätevä. Tämä vain muistutuksena – mutta kommentoikaa ja kysykää toki jatkossakin!

Toivotan oikein iloista kevään jatkoa kaikille!

Annika

Moi arvoisat lukijat!

Nyt on sitten KM:n pelätty ja kauhisteltu tentti takana… Puolet tentistä koostui esseistä ja puolet monivalinnoista, joissa vääristä vastauksista meni miinuspisteitä. Immunologian ja virologian osalta tentti on edellisvuosina ollut selkeästi helpompi, mutta tänä vuonna sen vaikeustasoa nostettiin määrätyistä syistä, joita en tässä nyt kommentoi enempää… Jokatapauksessa jännityksellä jään odottamaan, mitä tuleman pitää. Bakteriologian esseet menivät mielestäni melko hyvin. Tehtävänannoissa kuvattiin määrätynlaisia oireita, olosuhteita ja taustatekijöitä, joiden perusteella piti päätellä ja perustella, mikä tai mitkä bakteerit saattaisivat olla infektion taustalla, sekä kertoa ko. bakteereista muita tietoja. Edellä kuvatunlaisen monivalinnan tulosta on hyvin vaikeaa ennustaa etukäteen Työt ja sairastuminen verottivat taas lukuaikaa, mutta jospa olisin taas selvinnyt kunnialla. Tein myös viime perjantaina pois EPIn tentin, joka oli jäänyt välistä taannoisen Thaimaan matkani takia; se oli mielestäni todella helppo, ja odotan hyvää arvosanaa.

Ensi viikon alkupuolella pidän taas omaa pienimuotoista lomaa pienen reissun merkeissä. Koen ansainneeni sen taas paremmin kuin hyvin Yliopistossa on se hyvä puoli, että omaa lomaa voi ottaa aina halutessaan; jokaisella on vapaus joko osallistua tai jättää osallistumatta vapaaehtoiseen opetukseen, mutta omasta oppimisesta ja tenteistä (sekä pakollisista harkoista) suoriutumisesta pitää myös kantaa itse vastuu. Aikuinen ihminen kykenee tähän, ja elämää voi joskus järjestellä muuttuvien tilanteiden mukaan.

Loppukevät kuluukin sitten LT2:n viimeisen kurssin, systemaattisen farmakologian ja lääkeainetoksikologian (SFL) parissa. Kyseessä on todella laaja kurssi (12 op), jonka suorittamiseen on nyt onneksi varattu paljon aikaakin, eikä samanaikaisesti mene muita kursseja, jotka olisivat sitä sekoittamassa. SFL:n tentti on siis vasta toukokuun lopussa, vihoviimeisenä koulupäivänä.

Kivoja kevätpäiviä!

Annika

Moi lukijat!

Kiitos mukavista kommenteista joita olette lähettäneet, lisää kommentteja ja kysymyksiä saa lähettää oikein mieluusti, luen ja vastailen niihin aina samalla kun postailen tänne uusia kuulumisia. Mikorobilsan kurssi lähenee nyt siis loppuaan, ohjelmassa on enää pari luentokertaa, yksi labraharkka, sekä pari harkkaa KYSillä, jonka jälkeen tentti odottaa ensi viikolla. Olen koettanut lueskella käytettävissä olevan ajan puitteissa ja käynyt suht’ aktiivisesti luennoillakin, kyllä niistä aina vaan jotain asiaa jää mieleen, kun vaan viitsii kouluun asti vaivautua jo heti aamusta. Tällä viikolla yksi vuorokausi meni kylläkin täysin ohi sairastaessa ja nukkuessa, olin todella kipeänä Onneksi tauti alkaa nyt olla jo ohi, ja vaikka tänä aamuna olo oli vielä vähän puolikuntoinen, niin iltapäivän kunnon päikkäreiden jälkeen aloin tuntea olevani taas kunnolla pelissä mukana. Uni tekee joskus ihmeitä, ja sitä ei sairaana ollessa kannata itseltään säästellä.

Melko äskettäisen ulkomaanmatkani johdosta epidemiologian kurssi (tentti) jäi minulta suorittamatta, ja tarkoitus olisi tehdä se nyt perjantaina. Kurssille tulee täyttää ja palauttaa myös erityinen työkirja, joka sinänsä on mielestäni oikein positiivinen juttu; sitä täyttäessä asiatkin tulee opittua siinä sivussa kuin itsestään. EPIn lukeminen verottaa toki hiukan KM-tenttiin lukuaikaa, mutta uskon kyllä selvittäväni senkin. Ja kuten olen joskus aiemmin maininnut, uusintoja tulee aina Kevättä on kuitenkin vielä edessä. Olen myös huomannut omakohtaisen empiirisen kokemuksen kautta, että kun ihmisellä on tarpeeksi paljon (pakollisia) hommia ja tarpeeksi vähän aikaa, sitä oppii kummasti priorisoimaan, tehostamaan ja nopeuttamaan omaa työskentelyä, niin että lopulta samassa ajassa saakin aikaan monin verroin enemmän. Tätä en kuitenkaan suosittele ehdoin tahdoin kenellekään, useimmille se vain tulee väistämättä eteen jossain vaiheessa.

Mukavaa ja reipasta maaliskuun jatkoa kaikille lukijoille!

Annika

Mikä yhdistää edellä mainittuja elementtejä? No ainakin se, että niistä kaikista otettuja näytteitä tutkitaan mikrobilsan kurssilla! Viime harkassa pääsimme taas ottamaan kaverilta verikoetta, josta tehtiin veriryhmämääritys sekä myöhemmin myös muita tutkimuksia. Samassa yhteydessä teimme myös viljelyn virtsanäytteestä, jonka tuloksia tulkitaan muistaakseni tänään. Tälle kerralle oli määrä tuoda harkkaan purkissa ulostenäyte, josta tehtäneen taas viljely. Voi kuulostaa vähemmän viehättävältä, mutta tätäkin lääketieteen opiskelu on käytännössä Bakteerien viljeleminen, erilaisten testien tekeminen ja tulosten tulkinta on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista puuhaa, jota pääsemmekin tosiaan nyt parin viikon aikana tekemään joka päivä. Huomenna on harkassa luvassa pöytätentti, jonka reputtamisesta seuraa jonkin esseen kirjoitus Täytyypä lukea siis ahkerasti.

Pääsin neurotieteet läpi – enkä suinkaan mitenkään rimaa hipoen, vaan ihan kelpo pisteillä! Tämä oli yksi viime aikojen parhaista uutisista.

Koko kurssimme rokotetaan klinikkaa varten hepatiitti B:tä vastaan. Itse sain tänään ensimmäisen rokotteeni, toinen saadaan myöhemmin keväällä.

Heräsin jokin aika sitten ajatukseen, että nythän on taas se aika vuodesta, jolloin tämän kevään lääkis-kokelaat taas lukevat pääsykokeisiin kiivaimmillaan! Enää heidän (teidän) tunnistamisensa ei koulun kirjastossa ole yhtä helppoa, sikäli kuin Galenos ei ole enää pääsykoekirjana (se oli pomminvarma tunnusmerkki), mutta uskon joka tapauksessa törmänneeni moniin kevään pyrkijöihin täällä Kuopion yliopistollakin Toivotan taas sydämestäni paljon voimia, tsemppiä, onnea ja menestystä kevään urakkaan jokaikiselle hakijalle! Muuta ohjetta en (aiemmin tänne postaamieni neuvojen ja vinkkien lisäksi) osaa tähän yhteyteen sanoa, kuin että kova työ, sinnikkyys, keskittyminen ja asioiden priorisointi valmistautumisaikana varmasti palkitaan. Siksipä kannattaa nyt unohtaa mielestä kaikki ylimääräinen ja keskittyä vain olennaiseen – kokeen jälkeen on sitten aikaa rentoutuakin.

Upeaa kevättä kaikille!

Annika